Moni meistä tuntee ruokasoodan leivonnasta kohotusaineena. Yllättäen tämä arkinen aine on saanut viime aikoina huomiota myös terveyden ja urheilun maailmassa. Ruokasoodan käyttö ulottuu perinteisistä kotihoidoista aina huippu-urheilijoiden suorituskyvyn parantamiseen.
Viime vuosina ruokasooda on saanut mainetta eräänlaisena ”ihmeaineena”. Verkossa leviää vinkkejä, joissa ruokasoodaa suositellaan lähes vaivaan kuin vaivaan. Samaan aikaan toiset suhtautuvat epäillen sen terveysväittämiin. Mistä oikein on kyse?
Tässä artikkelissa perehdytään siihen, mitä tieteellistä näyttöä ja käytännön kokemuksia ruokasoodaan liittyy terveyden, hyvinvoinnin ja urheilusuoritusten kannalta. Onko natriumbikarbonaatin käyttö todella ihmelääke vai vain rajatuissa tilanteissa toimiva apu, ja mihin seikkoihin tulee suhtautua varauksella? Käymme läpi ruokasoodan hyödyt, vaikutusmekanismit sekä mahdolliset haitat – faktat tarkistaen.
Mikä on ruokasooda?
Ruokasooda, kemialliselta nimeltään natriumvetykarbonaatti (NaHCO3), tunnetaan myös nimellä natriumbikarbonaatti. Se on valkoinen jauhemainen suola, joka on emäksinen eli happoja neutraloiva aine. Ruokasoodaa käytetään yleisesti leivonnassa kohottamaan taikinoita: se reagoi happamien ainesosien kanssa muodostaen hiilidioksidikuplia, jotka saavat taikinan nousemaan.
Teollisesti ruokasoodaa valmistetaan natriumkloridista (ruokasuolasta) kemiallisen prosessin avulla. Puhdas ruokasooda ei sisällä lisäaineita – esimerkiksi alumiiniton ruokasooda on itse asiassa turha käsite, sillä tavallisessa ruokasoodassa ei ole alumiinia lainkaan. (Tähän palataan myöhemmin.)
Natriumbikarbonaattia esiintyy myös ihmiskehossa luontaisesti: veressä bikarbonaatti toimii yhtenä elimistön puskurijärjestelmistä, joka ylläpitää veren oikeaa pH-tasapainoa. Natriumvetykarbonaattia käytetään myös lääketieteessä tietyissä tilanteissa, esimerkiksi vakavan veren happamuuden (asidoosin) hoitoon sairaalassa. Arjessa ruokasooda tunnetaan kuitenkin paremmin miedosta emäksisyydestään ja kyvystään neutraloida happoja esimerkiksi mahassa tai ihon pinnalla.
Natriumbikarbonaatin vaikutus elimistöön
Miten ruokasooda vaikuttaa elimistöön? Oleellisinta on sen emäksisyys. Natriumbikarbonaatti reagoi happojen kanssa neutraloiden niitä. Kun ruokasoodaa nauttii, se reagoi ensin mahalaukun suolahapon kanssa muodostaen vettä ja hiilidioksidia, jolloin mahahappojen liikahappoisuus tilapäisesti lievittyy (esimerkiksi närästyksen oire helpottuu).
Imeytyessään verenkiertoon natriumbikarbonaatti nostaa veren ja kudosnesteiden pH-arvoa hieman. Tämä natriumbikarbonaatin vaikutus auttaa elimistöä puskuroida happoja: kovassa lihastyössä lihakset happamoituvat, ja bikarbonaatti voi sitoa ylimääräisiä vetyioneja vähentäen lihasten happamuutta. Samalla periaatteella se voi neutraloida hapanta ympäristöä suussa tai iholla.
On hyvä huomata, että elimistö säätelee tarkasti pH-tasapainoaan. Liika emäksisyys pyritään korjaamaan nopeasti, joten ruokasoodan vaikutus on yleensä lyhytaikainen. Tästä huolimatta oikeaan aikaan käytettynä natriumbikarbonaatti voi tuoda pienen edun tai helpotuksen tietyissä tilanteissa, kuten seuraavaksi käsitellään.
Ruokasooda ja terveys: kotihoidot ja hyödyt
Monet luonnolliset kotihoidot ja terveysvinkit hyödyntävät ruokasoodaa. Sen miedosti emäksinen ja kevyesti hiova luonne tarjoaa ratkaisuja moniin arjen pikku vaivoihin. Tässä muutamia esimerkkejä, miten ruokasoodan käyttö näkyy terveyden ja hyvinvoinnin saralla:
- Närästys ja ruoansulatus: Pieni määrä ruokasoodaa lasillisessa vettä voi neutraloida mahahappoja ja tuoda nopean avun närästykseen. Tämä johtuu neutralointireaktiosta: ruokasooda vapauttaa happojen kanssa reagoidessaan hiilidioksidia, mikä lievittää mahalaukun liikahappoisuutta. On kuitenkin syytä muistaa, että vaikutus on lyhytaikainen ja natriumbikarbonaatin käyttö sisäisesti lisää elimistön natriumkuormaa. Pitkäaikaisena närästyksen hoitona ruokasoodaa ei suositella, sillä tarjolla on turvallisempia lääkkeitä – liiallisessa käytössä sooda voi häiritä elimistön elektrolyyttitasapainoa.
- Suun terveys ja hampaiden hoito: Ruokasoodaa löytyy monista hammastahnoista, eikä syyttä. Se on lievästi hiova aine, joka auttaa poistamaan pintavärjäymiä hampaista sekä neutraloi bakteerien tuottamia happoja suussa. Monet purskuttelevat ruokasoodaliuoksella raikastaakseen hengitystä tai lievittääkseen ientulehduksen oireita. Kohtuullisesti käytettynä ruokasooda voi parantaa suuhygieniaa, mutta liiallinen hankaaminen puhtaalla soodajauheella voi vahingoittaa hammaskiillettä – hellävaraisuus on tärkeää.
- Ihonhoito ja hyönteisten pistot: Ruokasoodaa voi käyttää ulkoisesti lievittämään pieniä iho-ongelmia. Esimerkiksi hyönteisen piston tai auringonpolttaman ihon kutinaan suositellaan ruokasoodatahnaa: pieni määrä jauhetta sekoitetaan tilkkaan vettä ja levitetään iholle. Tahnan emäksisyys voi lievittää kirvelyä neutraloimalla iholla ärsyttäviä happoja. Jotkut tekevät myös kasvojen kuorinnan ruokasoodasta sen kevyen karheuden ansiosta, mutta herkkäihoisten kannattaa olla varovaisia – sooda voi häiritä ihon luontaista pH-tasapainoa.
- Luonnollinen deodorantti ja jalkojen hyvinvointi: Ruokasooda imee itseensä hajuja ja kosteutta, joten sitä on käytetty luonnollisena deodoranttina. Pieni ripaus kainaloihin tai ruokasoodapohjaisen deodoranttivoiteen käyttö voi hillitä hien hajua neutraloimalla bakteerien erittelemät hapot. Samoin jalkakylpy lämpimässä vedessä, johon on liuotettu ruokasoodaa, auttaa pehmittämään jalkojen ihoa ja poistamaan epämiellyttäviä hajuja. Näiden käyttöjen kautta korostuu ruokasoodan monikäyttöisyys: yhdellä ja samalla aineella voi hoitaa sekä ihon että suun pieniä vaivoja ja torjua hajuhaittoja luonnollisesti.
- Muut mahdolliset terveysvaikutukset: Lääketieteessä natriumbikarbonaattia hyödynnetään joissakin erityistilanteissa. Esimerkiksi vaikeassa veren happamuudessa (hengenvaarallisessa asidoosissa) potilaalle voidaan antaa ruokasoodaa suonensisäisesti pH:n nostamiseksi. Joillakin pitkälle edennyttä munuaistautia sairastavilla on tutkimuksissa todettu, että pieni päivittäinen ruokasoodan annos suun kautta saattaa hidastaa munuaisten vajaatoiminnan etenemistä korjaamalla elimistön liiallista happamuutta. Myös alustavia viitteitä on siitä, että ruokasoodan nauttiminen voisi vähentää matala-asteista tulehdusta kehossa. Lisäksi suun huuhtelu ruokasoodaliuoksella on vakiintunut keino lievittää syöpähoitojen aiheuttamia suun haavaumia ja kipua. On kuitenkin korostettava, että nämä erikoiskäytöt kuuluvat lääkärin valvontaan. Ruokasooda ei myöskään ehkäise tai paranna syöpää, eikä sitä pidä käyttää korvaamaan lääkärin määräämiä hoitoja.
Ruokasooda urheilussa: suorituskyvyn tehostaja?
Urheilijoiden keskuudessa ruokasoodaa on käytetty eräänlaisena suorituskyvyn lisäapuna erityisesti lajeissa, joissa kovan ponnistuksen seurauksena lihakset happamoituvat (maitohappoa kertyy). Natriumbikarbonaatti toimii elimistössä puskuroivana aineena: se vähentää veren ja lihasten happamuutta kovassa rasituksessa. Käytännössä esimerkiksi kilpajuoksijat, uimarit, soutajat ja hiihtäjät ovat kokeilleet ruokasoodan nauttimista ennen lyhyitä, kovatehoisia suorituksia. Tutkimusten mukaan hyötyä on havaittu eniten lajeissa, joissa suoritus kestää noin 1–10 minuuttia – esimerkiksi 400–800 metrin juoksussa, 100–200 metrin uintimatkoilla ja 2000 metrin soudussa.
Viime aikoina ruokasoodan käyttö on nostettu esiin mediassa muutamien huippu-urheilijoiden toimesta: esimerkiksi eräät kestävyysjuoksijat ja hiihtosprinterit ovat kertoneet nauttivansa ruokasoodaliuosta ennen kilpailua. Tutkimukset jo 1970-luvulta lähtien viittaavat siihen, että natriumbikarbonaatin käyttö oikealla annoksella (tyypillisesti noin 0,3 grammaa painokiloa kohden) noin 1–2 tuntia ennen suoritusta voi parantaa anaerobista suorituskykyä. Parannus on kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa tehoharjoituksissa mitattuna, ja huippu-urheilijoilla hyöty voi olla vielä tätäkin vähäisempi. On hyvä huomata, että ruokasooda on täysin laillinen ja sallittu ravintolisä – kyseessä ei ole dopingaine.
Tyhjään vatsaan suurena annoksena juotu ruokasoodaliuos maistuu varsin suolaiselta ja voi aiheuttaa helposti vatsanpuruja: monille tulee pahoinvointia, turvotusta, röyhtäilyä ja jopa ripulia. Markkinoille on hiljattain kehitetty natriumbikarbonaattia sisältäviä urheilugeelejä, jotka pyrkivät vähentämään näitä vatsavaivoja. Silti saadun hyödyn merkitys korostuu oikeastaan vain kilpailutilanteissa, joissa jopa prosentin parannus suorituskyvyssä voi ratkaista sijoituksia. Tavalliselle kuntoilijalle päivittäisessä treenissä soodasta ei juuri ole hyötyä – ja pahimmillaan maha voi mennä sekaisin kesken harjoituksen, mikä pilaa koko suorituksen.
Mahdolliset haitat ja varotoimet
Vaikka ruokasooda on keittiöstä tuttu ja pieninä määrinä melko harmiton aine, sen käyttö terveystarkoituksiin ei ole täysin riskitöntä. On tärkeää tiedostaa seuraavat seikat:
- Vatsavaivat: Suuret annokset ruokasoodaa voivat ärsyttää ruoansulatuskanavaa. Tyypillisiä oireita ovat pahoinvointi, vatsan turvotus, röyhtäily ja ripuli. Erityisesti nopea nauttiminen tai ottaminen täydellä vatsalla voi johtaa epämiellyttävään oloon (mahassa muodostuva hiilidioksidi lisää painetta). Äärimmäisessä tapauksessa liian täydellä vatsalla juotu soodavesi voi aiheuttaa vaarallisen voimakasta painetta mahalaukussa.
- Liiallinen natrium ja elektrolyyttihäiriöt: Ruokasooda on käytännössä pelkkää natriumpitoista yhdistettä, joten siinä on erittäin paljon natriumia. Esimerkiksi yksi teelusikallinen (noin 5 g) ruokasoodaa sisältää yli 1,2 grammaa natriumia – yli puolet aikuisen suositellusta koko päivän suolan määrästä. Jatkuva tai runsas ruokasoodan käyttö sisäisesti voi nostaa kehon natriumpitoisuutta liikaa. Yliannostus voi johtaa elektrolyyttien epätasapainoon (esimerkiksi liikaa natriumia ja liian vähän kaliumia veressä) sekä vaaralliseen tilaan nimeltä metabolinen alkaloosi, jossa veren pH nousee liikaa. Tämä voi ilmetä oireina kuten päänsärkynä, heikkoutena, lihaskramppeina tai sekavuutena.
- Yhteensopivuus ja erityistilanteet: Ruokasoodaa ei suositella raskaana oleville eikä lapsille ilman lääkärin ohjetta, sillä natriumkuormitus ja happo-emästasapainon muutokset voivat olla heille haitallisia. Jos sairastat korkeaa verenpainetta, sydämen vajaatoimintaa tai munuaissairautta, suuret natriumimäärät voivat pahentaa tilannettasi. Ruokasooda voi lisäksi heikentää joidenkin lääkkeiden imeytymistä (etenkin sellaisten, jotka tarvitsevat happaman mahalaukun toimiakseen). On tärkeää olla korvaamatta lääketieteellistä hoitoa ruokasoodalla: vakavissa terveysongelmissa (kuten infektioissa tai kroonisissa sairauksissa) tulee kääntyä lääkärin puoleen eikä luottaa pelkkään soodaan. (Esimerkiksi virtsatietulehdusta ei pidä yrittää hoitaa juomalla ruokasoodaa, vaikka netissä näin saatetaan neuvoa – hoidon viivästyminen voi johtaa infektion vaaralliseen pahenemiseen.)
Alumiiniton ruokasooda – onko se erilainen?
Moni on saattanut nähdä kaupoissa tai netissä puhuttavan “alumiinittomasta” ruokasoodasta. Todellisuudessa kaikki ruokasooda on alumiinitonta. Termi alumiiniton ruokasooda on syntynyt kuluttajien väärinkäsityksestä, joka juontaa juurensa leivinjauheen koostumukseen: jotkin leivinjauheet sisälsivät aikoinaan alumiinipohjaisia happamia yhdisteitä. Ruokasooda (natriumvetykarbonaatti) ei kuitenkaan ole koskaan sisältänyt alumiinia. Jos pakkauksessa lukee “alumiiniton”, se on lähinnä markkinointikikka eikä merkki mistään aidosta laatueroasta. Turhaa lisähintaa ei siis kannata maksaa – tavallinen ruokasooda on aina yhtä puhdasta.
Yhteenveto
Ruokasooda on yllättävän monikäyttöinen aine, joka oikein käytettynä voi tarjota hyötyjä niin arjen pikku vaivoihin kuin kovaan urheilusuoritukseenkin. Tieteellinen näyttö tukee joitakin käyttötarkoituksia (esimerkiksi närästyksen tilapäistä helpotusta ja anaerobisen suorituskyvyn pientä parannusta), mutta moni ruokasoodaan liitetty terveysväittämä on vielä vailla vahvaa tutkimusnäyttöä. Natriumbikarbonaatti toimii happoja neutraloivana puskurina elimistössä, mikä selittää sen vaikutuksia närästyksen lievityksestä lihasten happamuuden vähentämiseen. Samalla on muistettava, ettei ruokasooda ole mikään ihmelääke – sen teho on rajallinen ja liiallisessa käytössä se voi aiheuttaa ongelmia.
Ruokasoodaan kannattaa suhtautua kuten muihinkin kotikonsteihin: pieninä annoksina ja järkevästi käytettynä se on yleensä turvallinen apu, mutta terveysongelmien ensisijaisena hoitona sitä ei pidä käyttää ilman terveydenhuollon ammattilaisen ohjeistusta. Kun perusasiat ovat kunnossa (monipuolinen ruokavalio, liikunta ja tarvittaessa asianmukainen hoito), ruokasooda voi toimia pienenä lisäapuna tietyissä tilanteissa. Avainsanat ovat kohtuullisuus ja maalaisjärki. Kaiken kaikkiaan ruokasooda voi olla hyödyllinen osa kotiapteekkia ja urheilijan varustekassia, kunhan sitä käyttää oikein ja tietää sen rajat.
Disclaimer: Tämän artikkelin sisältö on yleisluonteista tietoa, eikä sitä tule pitää terveys- tai lääketieteellisenä neuvona. Keskustele lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen kuin aloitat ruokasoodan käytön säännöllisesti terveys- tai urheilutarkoituksessa.
